Romaaneja, elämäkertoja, novelleja
Kirjayhtymä, 1984
Pianisti Riskun ja sellisti Annan rakkaustarina kestää hyvin uudelleenluennan kypsemmällä iällä. Julkaisuaikanaan nuorelle lesbolukijalle heikosti samastumispintaa tarjonnut mollivoittoinen taiteilijaelämän kuvaus häilyvine identiteetteineen ei enää herätä vertailua ja torjuntaa, sen sijaan lukukokemuksessa korostuu romaanin ytimekäs kieli, ilmeikäs dialogi ja hallittu kerronta. Kasarinostalgia kutsuu lukijaa: naisen rakkautta naiseen leimaa rikos, synti ja sairaus, yöelämä ja humala, ahdistus, ulkopuolisuus ja muukalaisuus, hylkääminen ja poikkeuksyksilöksi asettuminen. Draamaa kerrakseen. Huomiota kiinnittää halujensa vuoksi poikkeuksellisia valintoja tekevien hahmojen keskinäisen solidaarisuuden puute: prinssi-oppilaitaan jumaloiva Stenbacka ajaa Riskun ulos Akatemiasta ja kun Risku avautuu juurettomalle, rakkaudenkaipuun täyttämälle äidilleen ‘minä tahdon rakastaa naista’, vastaus on vain: va sa du? – keskusteltavana 23.1.2014
.