Maikki Friberg –koti, Bulevardi 11 A 1, 00120 Helsinki
Suomessa 2021 on merkkivuosi homoseksuaalisuuden dekriminalisoinnille 1971 ja sairausluokituksesta poistamiselle 1981. Ulkomaisten vapautusliikkeiden vanavedessä myös Suomessa ryhdyttiin – kehotuskieltopykälästä huolimatta – kasvavan yhteisön voimin purkamaan heteroseksuaalisuuden pakkoa, haastamaan patriarkaatin sukupuolirooleja ja tekemään seksuaalivähemmistöjä näkyväksi. Omaäänisellä kulttuurilla laajennettiin seksuaalipoliittisia näköaloja ja vahvistettiin
identiteettiä. Lukupiirissä kuulostellaan näitä historian kaikuja kahden aikanaan lesboutta uudella tavalla visualisoineen teoksen kautta.
USA:ssa lesbonäkyvyyden ikonisimpia klassikkoja on valokuvaaja-elokuvantekijä JEB Joan E.Birenin 1979 omakustanteena julkaisema Eye to Eye: Portraits of Lesbians. JEB oli 1970-luvulla kiertänyt Amerikkaa ja valokuvannut kaikenikäisiä,
eri taustoista tulevia lesboja heidän jokapäiväisessä elämässään ja yhteisöissään. Valokuvien mukana oli arvostettujen kirjoittajien, kuten Audre Lorden, Adrienne Richin, Joan Nestlen ja muiden kirjoituksia. Kirjassa kuvatut naiset jakoivat myös henkilökohtaisia tarinoitaan. Eye to Eye toi lesbouden marginaalista katseen keskiöön moninaisena, puhuttelevana, koskettavana, haastavana.
Radikaali teos tarjosi aikanaan lesbolukijoille osoituksen energisestä, vahvasta identiteetistä. Kirjan uusi painos 2021 tuo nyt tämän tärkeän ajankuvan uusien sukupolvien tietoisuuteen. Uuteen painokseen on lisätty esseet taiteilija-kirjailija Tee Corinnelta, jalkapalloilija Lori Lindseyltä ja valokuvaaja Lola Flashiltä. Kirja on tilattavissa esim. Suomalaisessa kirjakaupassa ja Adlibriksessä. Arvosteluja mm. laatulehdissä The Guardian ja Time.
Suomessa ensimmäinen kuvallinen julkaisu lesbisistä naisista oli anarkofeministisen, sittemmin protoqueeriksi luonnehditun Extaasi-ryhmän Julmia naisia: sadomasokistinaiset kertovat (Odessa 1989). Kirja oli yksi Extaasin taideprojekti muiden jatkeena. Ryhmä radikaalimmasta naiskulttuurista innostuneita ihmisiä oli lyöttäytynyt yhteen Helsingissä vuonna 1985. Eri kokoonpanoissa he pyörittivät naiskahvilaa, kommuuniasuntoa ja s/m-klubia, järjestivät bileitä ja performansseja, julkaisivat Himosta rottiin –lehteä.
Ryhmän rajojarikkovaan tyyliin toimitettu teos dokumentoi Extaasin toimintaa ja antoi äänen s/m-henkiselle lesboerotiikalle. Feminismin pornosodissa kärjistynyt vastakkainasettelu s/m-seksin vastustajien ja puolustajien välillä vaikutti Suomessakin, joten vaikka Julmia naisia herätti lesboyhteisössä kiinnostunutta keskustelua sen vastaanotto ei ollut varauksettoman ihastunutta.
.