Naisasialiitto Unionin Maikki Friberg -koti, Bulevardi 11 A 1, Helsinki
Vuoden viimeisen kirjallisuusillan teoksissa on keskeisessä roolissa kehollisuus ja kehon muutokset.
Catherine Lundoff: Silver Moon. A Women of Wolf’s Point Novel (2012, uudistettu painos 2017)
Avioerossa turhautuneen, vaihdevuosiin ehtineen Becca Thorntonin elämässä alkaa tapahtua, kun idyllisen pikkukaupungin Wolf’s Pointin ikiaikainen taika kutsuu häntä ja Becca löytää itsensä kypsien naisten ihmissusilaumasta. Yhteiset astivoimaiset kuutamojuoksut saavat pian pelottavan käänteen, kun saalistajista tulee saalistettuja ja lauma joutuu puolustamaan olemassaoloaan. Susi-identiteetin ohella Beccaa askarruttaa myös uudenlainen kiinnostus naapuriinsa, butchiin Eriniin.
Itsetutkiskelusta, erilaisuuden taakasta ja voimasta, ja ryhmään kuulumisen tärkeydestä nousee pienimuotoinen kypsän iän kehityskertomus. Romaanin näkökulma keski-iän ohittaneisiin naisiin yhteisön tukipilarina ja valittuna joukkona on sympaattinen. Vanhenevan väestönosan itseisarvo erilaista elämänkokemusta edustavina aktiivisina toimijoina tahtoo nykyään hautautua yhteiskunnan huoltosuhteesta huolehtimisen alle. Syvempää yhteiskunnallista pohdintaa tähän toiminnalliseen ja romanttiseen seikkailuun ei mahdu, mutta se on viihdyttävä ja voimaannuttava spekulatiivisen kirjallisuuden edustaja. Kuumien aaltojen kanssa kärvisteleville susien yönviileä luontokokemus on inspiroivaa luettavaa.
Romaani on saatavilla netistä tilaamalla myös e-kirjana. Teosta ei ole suomennettu.
Ritva Ruotsalainen: Pandora (1996)
Pandoran ja Dafnen tarina ei ole helppo viihderomanssi. Ihmiskuva on yhtä kyynisen tummanpuhuva kuin kirjan kansikin. Juoni ei tarjoa välitöntä nautintoa. Romaanissa mellastavat kaikenlaiset ”kuvotukset” ja väkivallan kuvaus. Kerronnan kieli ei kainostele rivompiakaan ilmaisuja. Lukiessa täytyy muistuttaa itseään, että raadollisten fantasioiden taustalla on mytologis-filosofis-psykoanalyyttinen käsitemaailma. Kirjan varsinaiset oivallukset avautuvat antiikin maskulinististen myyttien uudelleenkirjoittamisesta, ontologisten ja epistemologisista kysymysten sekä psykoanalyyttisten teorioiden fallosten, toiseuksien, kastraatiopelkojen ja halun lesbisestä luennasta, kristevalaisten abjektien, butlerilaisen performatiivisuuden, Harawayn kyberfeminismin fiktionalisoinnista.
Pandora on ajatuksia herättävä, räväkän lihaisa tarina hybristä seuraavasta putoamisesta. Teema on ikiaikainen, teos kuitenkin myös voimakkaasti aikansa leimaama. Oheislukeistoksi kannattaa ottaa Sanna Karkulehdon ja Ilmari Leppihalmeen artikkeli ”Jos hän avaisi tämän olennon?” Lesbohalu ja feministinen epistemologia Ritva Ruotsalaisen Pandorassa (Naistutkimus 3/2007).
Pandoraa kannattaa kysyä kavereilta, löytynee monen vanhemman lepakon hyllystä! Lainakappaleita voi kysellä myös facebook-tapahtumassa.
Leave a Reply